Linnunlaulua ja ruuhkaa Linlossa

Lähikohteista suosikkimme on Linlon saari. Siellä on kivoja vajaan tunnin kävelyreittejä, rauhallisia kallion tasanteita, joissa voi istuskella ja myös grillauspaikkoja. Silta on uusittu vuosi sitten ja grillauspaikkoja lisätty. Aluetta myös kehitetään ja ehkäpä reiteille saadaan paremmat opasteetkin. (Ely-keskus tukee tätä vuonna 2021).

Tällä kertaa menimme Linlohon etsimään maantiedon läksyyn jääkauden merkkejä. Ja löytyihän niitä. Spekseinä oli löytää pohjoinen eteläsuunnassa olevia railoja kalliosta tai isoja kivenlohkareita. Bonuksena oli ihana keväinen lintujen laulu. 

Makkarat jätimme tällä kertaa kotiin, koska epäilin että grillauspaikat olisivat voineet olla aurinkoisena sunnuntaipäivänä ruuhkaisia. Neljästä ohittamastamme grillauspaikasta vain yhdessä oli makkarat tulilla. Ihmisiä saarella oli kuitenkin runsaasti, koska puolilta päivin parkkipaikat olivat aivan täynnä. Ihmiset upposivat hyvin saarelle, joka on yllättävän iso. Pois lähtiessämme ongelmia aiheutti kuitenkin tienvarsiparkkeeraus. Onnistuimme pääsemään pois ilman, että olisimme joutuneet peruuttamaan. Ohitettuamme autojonon tuli vastaan venettä kuljettanut katumaasturitraileri-yhdistelmä. Siinä oli varmasti hikikarpalot otsalla veneenomistajalla, koska hän ei kapealla tiellä ole päässyt perille eikä myöskään varmasti saanut venettään vesille. Toivottavasti hän ei tullut kaukaa. Myöskään isommat pelastusajoneuvot eivät olisi päässeet lähelle parkkipaikkaa. Toivottavasti parkkipaikalle tulee lisää tilaa, että kaikki halukkaat pääsevät nauttimaan upeasta ulkoilualueesta veden äärellä. 

Jos haluaa välttää pahimmat parkkisruuhkat, niin voi tietysti retkeillä primetimen ulkopuolella arki-iltaisin. Keväällä on iltaisinkin pitkään valoisaa ja syyspuolella taas auringon laskut ovat eeppisiä. 

-Ninni-


Ps. Jos merimelonta kiinnostaa, järjestää Kimpa Linlon kupeessa merimelontakursseja kesäisin. Been there, done that.

https://www.kirkkonummenmelojat.fi/koulutus/

https://www.kirkkonummi.fi/linlon-saari

Ystävänpäiväjuttuja

Ystävänpäivä lähestyy. Miten ystävää voisi muistaa? Ajatus on ehkä tärkein. Soitto voi olla kiva tai kunnon vanhan ajan postikortti. Ne kyllä lämmittävät. Hätätapauksessa myös tekstari ajaa asian eli olet muistanut. Ystävä kyllä ymmärtää, jos olet kiireinen ja et muuta ehdi. Töissä on parina vuonna ollut hauska ”salainen ystävä” tehtävä. Tänä vuonna oli tehtävänä muistaa salaista ystävää pitkin viikkoa ja jättää vihjeitä kuka ystävä on. Tosi kiva tehtävä, johon pystyin osallistumaan juuri omalaisilla pikkuvihjeillä. Sain salaiselta ystävältäni pieniä itsetehtyjä kortteja pitkin viikkoa. Ne piristivät kivasti arkista työviikkoa.

Yhdestä naisten lehdestä luin, ettei amerikkalainen ystävänpäivä istu suomalaiseen makuun. Lehdessä kehotettiin esimerkiksi antamaan ystävälle esimerkiksi hyödyllinen siemenperuna, jonka voi istuttaa keväällä maahan. Uskallan olla vähän erimieltä. Siemenperuna ystävänpäivälahjana olisi minusta kiva, jos se olisi amerikkalaiseen tyyliin vaaleanpunainen ja sydämenmuotoinen. Nautin kaikesta vaaleanpunaisesta hassuttelusta, pienistä kivoista jutuista ja ystävien muista edes kerran vuodessa. Lahjojen ostaminen voi tuntua överiltä, mutta nekin voivat olla pieniä muistamisia. Sain tänään ruusuja työystävältä ja äitini oli lähettänyt postissa suklaalta. Tuli hyvä mieli.

Joskus, kuten jouluna tai syntymäpäivänä on kiva muistaa ystävää myös lahjalla. Kun on tuntenut ystävän riittävän kauan alkaa jo oppia mistä toinen pitää. Hauskasti muutaman kerran on käynyt niin, että olemme vaihtaneet joidenkin läheisten ystävänäni kanssa samankaltaisia lahjoja. Airamin termarit esimerkiksi: Sain ystävältä tuparilahjaksi ihanan pinkin juomapullon. Siitä innostuneena ostin toiselle ystävälleni samanlaisen vesipullon jouluksi. Hän pyöräilee töihin ja ajattelin, että kylmää vesi piristävästä pinkistä pullosta maistunee. Ja yllätys yllätys, sain häneltä joululahjaksi pinkin kahvitermarin, joka on ihana metsäretkillä. Todellisia täsmälahjoja.

Mitä kivaa sitten korona-aikana voisi tehdä ystävän kanssa? Rohkeimmat saattavat uskaltautua brunssille tai kahville. Spontaaniehdotus olisi että metsäretkelle, kävelylle, luistelemaan, lumikenkäilemään tai vaikka lähipuistoon talvipicnikille tai laskiaispullalle. Termariin teetä, kahvia tai kaakaota. Alla oleva kääretorttukuva on vuoden takaa kun ystäväni kanssa pääsimme “ulos syömään”. Ja tietysti pääruokana oli hiillostettua grillimakkaraa eli kunnon vanhan ajan “hiihtokilpailumakkaraa”. Muistatko tunteen kun lapsena olit hiihtokilpailuissa ja sen jälkeen tarjottiin höyryävää mehua ja rapea kuorista vähän palanutta makkaraa? Taisin hehkuttaa hiihtokilpailumakkaraa jo hiihtopostauksessa 🙂 Jälkiruuan voi sitten tarjoilla ystävänpäiväkoristeilla.  Me taidamme tällä kertaa tavata ystäviä koirapuistossa karvaisten kavereiden kanssa. Toivotaan, että ensi vuonna virukset on selätetty ja voimme viettää ystävänpäivänä vaikka isommat kekkerit. Hyvää omannäköistä ystävänpäivää!