Aurinkoinen Naantali

Käyn yleensä ainakin kerran kesässä Naantalissa. Naantali on verraton ja hyväntuulinen kesäkaupunki, jossa on helppo irrottautua arjesta ja tempautua mukaan Naantalin rannan matkailijavilinään. On vähän kuin olisi ulkomailla kotimaassa. Naantali on myös siitä kiva kesäkohde, että keskustassa on kaikki kävelyetäisyydellä: Naantalin tori, Kuparivuoren maisemat, Kirkko, uimaranta, Muumimaailma ja rannan pikkuputiikit sekä ravintolat. 

Tämän kertaisella visiitillä palasin jälleen Cafe Amandikseen, jonka vohvelit ovat suussa sulavia. Tällä kertaa jääkahvi sai seurakseen vohvelin marjatäytteellä. Täydellinen helleherkku ja plussana tietysti, että kaikki vohvelit ovat gluteenittomia. 

Naantalissa voi viettää leppoisan kesäpäivän vain viipyillen ja nautiskellen.

Taipaleen kanava kesä-pitstoppina

Varkaudesta Taipaleen kanavalta löytyy kunnostettu museorakennus, jossa toimii kanavamuseo, musiikkikahvila Kukkakeidas ja pihapiiristä löytyy pupuja ja kanoja, jotka ovat etenkin lapsiväestä kiinnostavia. Kahvilasta löytyi juuri sopivasti suolaisia ja makeita herkkuja myös gluteenittomana. Kahvilan tytöiltä voi myös tilata onnittelulaulun, jos mukana on synttärisankari. 

Kanavamuseossa voi tutustua ilmaiseen perusnäyttelyyn Via Canaliaan, joka kertoo kanavarakentamisen historiasta. Lisäksi pihapiirin aitassa oli myös Taipaleella myyntinäyttely, jossa on maalauksia ja taideteoksia. Satuimme kanavalle juuri samaan aikaan kun sulkuportteja avattiin ja olikin lupsakan leppoista seurata vedenvaihtelua ja sen jälkeen vesiliikennettä. 

Taipaleen kanava on kesäinen kelpo pistäytymiskohde myös, jos on huoltopaussin tarvetta ohikulkumatkalla. Niin ja jos haluaa autoakin tankata, löytyy sisääntuloristeyksestä kylmäasema. 🙂

Korpimaisemaa Orinoron rotkolla

Savon reissulla kävimme tutustumassa Orinoron rotkoon Leppävirralla. Orinoron rotkoa pidetään yhtenä Savon seitsemästä ihmeestä. Rotko onkin kaunis. Se on noin 200 metriä pitkä ja 20 metriä leveä. Kävelimme kokonaisuudessaan noin 7 km lenkin ja saavuimme rotkolle sen yläpuolelta. Reittejä on ilmeisesti myös lyhyempi, jos kävelyn aloittaa eri kohdasta. Lähdimme Mustinmäki-talolta. Alkumatka oli savolaista mäntymetsä ja peltomaisemaa. Käveltiinpä reitillä yhden maalaistalon pihapiirissäkin. Kuivalla kelillä pärjäsi hyvin lenkkareilla, mutta jos olisi ollut kosteampaa olisi järeämmät retkeilyvarusteet olleet paikallaan, koska paikoin oli aika mutaisiakin kohtia. Myös hyttysmyrkyllä kannattaa varustautua, koska itikat tuntuivat myös viihtyvät reitillä. Rotkolle saavuttaessa yllätti, ettei rotkon yläpuolella ollut turvakaiteita. Kovin lähelle kuilua ei siis tullut mentyä kurkkimaan.

Itse rotko oli ihana viilennys kuumassa kesäpäivässä ja jotenkin levollisen jylhä. Sinne olisi voinut jäädä haaveilemaan pidemmäksikin aikaa. Rotkolta matka jatkui kohti laavua, kotaa ja lampea. Siellä oli myös ensimmäinen puusee matkan varrella. Lammella oli laituri, josta olisi voinut pulahtaa uinnille. Paluumatkalla savolaiset kyltit vähän yllättivät: Ensin luki laavu 2.5 km ja 700 metrin jälkeen uudelleen laavu 2.5 km. Loppumetreillä ohjattiin, niin että Mustimäki-talolle on 600 metriä ja sama opastus oli uudelleen puolen kilometrin päästä. Siinä kohtaa piti varmistaa jo mapsista, ettei oltu menty sekaisin. Reitti oli kyllä muuten oikein hyvin merkitty keltaisilla merkeillä. Loppumatkan huipennus oli kaunis suolampi. Orinoro on kelpo kesäreippailukohde.

Haaveilua kesäkohteista

Suunnitellaan tulevan kesän lomareissuja. Nuoriso haluaisi Lappiin ja minä haaveilen Repoveden kansallispuistosta.  Espanja olisi ihana, mutta ei vielä tänä kesänä uskalleta lähteä sinne koronan vuoksi. Ehkä sitten vuonna 2022. Ehkä se hyvä puoli näissä poikkeusajoissa on, että on tullut retkeiltyä kotimaassa paikoissa, joihin ei olisi muuten tullut mentyä. 

Viime kesänä kävimme nuorten ja ystäväperheen kanssa Tiilikkajärven kansallispuistossa https://www.luontoon.fi/tiilikkajarvi. Maisemat tiilikassa on huikeat. Leiriydyimme yöksi venäjän hiekalle, jossa on leirintäpaikka. Rannassa oli hyvä käydä iltauinnilla. Hiekka oli pehmeää ja ranta matala. Siinä pystyi kahlaamaan pitkälle.  Rannan tuntumassa oli myös grillipaikkoja ja vähän kauempana rannasta oli puucee. Rannasta oli hyvä käydä eri mittaisilla kävelylenkeillä. Illalla kävimme katsomassa Uiton majaa ja autiotupaa. Aamulla suuntasimme rantoja pitkin aamulenkille. Paluumatkalla maisemat vaihtuivat pitkospuihin ja suomaisemaan. Oli onnistunut yli yön leiriytyminen. Voin suositella. 

Tänä kesänä haaveilen myös lähikohteista, kuten Raaseporin linnan kesäteatterin Peter Pan- näytelmästä, Mustion linnan kesäteatterin Kaksi Puuta esityksesta Juha Tapion hittien siivittämänä ja toivon ehtiväni kesäretkille idyllisiin Porvooseen ja Loviisaan. Lisäksi haaveilen Ahvenanmaan maan punaisista teistä, somista kakkukahviloista ja hiekkarannoista. Poikkeusajoista huolimatta aion nauttia kesästä täysin siemauksin. Tervetuloa kesä 2021 ja uudet lomaelämykset.

Hemmottelua Sjökullan kartanon maisemissa

Jos haluaa hetkeksi irti arjesta, voi piipahtaa puolipäiväretkellä tunnelmallisen Sjökullan kartanossa maisemissa Kirkkonummen Kylmälässa. Kartano sijaitsee keskellä kaunista Uusimaalaista luontoa lähellä Tampaja-järveä. Kartanolla toimiin nykyään ByPias lifestyle-myymälä, Natural by Tanja hoitola ja kahvila. Lisäksi hyvällä säällä Pizzeria on Wheelsissä on tarjolla kiviuunilla paistettua pizzaa.

Meidän tämänkertainen retki suuntautui tutkimaan lifestyle-putiikin tarjontaa, joka olikin ihanaa, harmonista ja kaunista. Varoituksena, että kun kaikki on niin ihanaa niin ilman omaa paperipussukaa myymälästä on vaikea poistua. Lisäksi kävimme kahvilla ja ilokseni tällä kertaa kaikki kakut olivat gluteenittomia. Sainkin ison palan runsasta porkkana kakkua. Puolipilvisenä päivänä ei ollut Pizzeria on wheels ja ulkoterassi auki, mutta kahvilan puolelta olisi saanut mm. todella hyvännäköisiä salaatteja. Hieman harmitti, että olimme jo syöneet lounaan. 

Kävimme kävelemässä tunnin lenkin Sjökullantiellä ihastellen maalaismaisemia. Kotimatkalla poikkesimme Lapinkylän leipomossa ostamassa tuoreet pullat kotituliaisiksi. Sympaattisesta kahvilasta saa myös lounasta. Näkemisen arvoinen on myös ihanan pieni toiminnassa oleva Lapinkylän kyläkauppa. Maalaishenkeä parhaimmillaan. Kesällä täytyy mennä uudelleen ja ehkäpä vierailla putiikin lisäksi läheisen Tampaja-järven uimarannalla, jossa on uintiin täydellinen matala hiekkapohja.

Klara vappen ja hyvät eväät

Klara vappen eli selviä vapusta helposti hyvien eväiden kanssa. Vapuksi on kiva tehdä jotain hyvää ja helppoa. Mielellään myös useampaa sorttia, että maistuu kaikille. Onneksi vappu ei ole pingoitusjuhla, joten vappueväiden ei tarvitse olla niin monen mutkan kautta tehtyjä. Viime vappuna olimme aloittaneet jo muuttopakkaamisen ja olin myynyt terassin pöydän ja tuolit uusiin koteihin. Tietysti vappuna on kivempi syödä ulkona, joten vappupicnik-pöytä rakentui ihan riittävän isoksi kuuden muuttolaatikon avulla ja keväiseksi liinalla.

Tänä vappuna mennään myös picnik- ja grillausmeinigillä, koska edelleen on korona-rajoituksia. Jotenkin tässä on tämän erikoisen vuoden aikana muuttunut entistä enemmän mukavuudenhaluiseksi ja ajattelin omalta osalta keventää valmisteluita ja taidan tilata valmiin vappukassin esimerkiksi Talin kartanolta tai Kaartin ravintolasta. Molempien tarjonta vaikuttaa hyvältä ja lähes kaikki on myös gluteenitonta. https://www.ravintolakaarti.fi/ajankohtaista/vapuksi-vappukassi

Jos leivontapeukaloa kuitenkin kutittaa, niin saatan tehdä jo testaamani parsapekonipiiraan, joka oli todella hyvää. Pongasin sen K-ruoka- lehdestä (4/2021)ja muunsin gluteenittomaksi. Gluteenittoman version ohje alla.

Parsa-pekonipiiras gluteenittomana

Pohja

2 dl Semperin grovmixiä

1 dl perunamuusijauhetta

1/2 parmesaanilastuja (tai raastetta)

125 g juoksevaa oivariiniä

1 dl vettä

Sekoita kaikki aineet. Painele voideltuun vuokaan ja esipaista pohjaa 200 astetta 10-15 min.

Täyte:

1 nippu tankoparsaa (n. 400 gr)

1 paketti pekonia

1 punasipuli hienonnettuna (jos haluaa päästä helpolla, niin pakastesipulia)

1 tlk ruokakermaa

3 kananmunaa

1,5 dl parmesaanilastuja (tai raastetta)

1/2 tl suolaa

Hyppysellinen mustapippuria

Ruskista suikaloitu pekoni pannulla. Laita pekoni esipaistelun pohjan päälle. Sekoita munat, kerma, mausteet ja parmesaani. Huutele parsat. Napauta kantaosa pois. Leikkaa puolet pieniksi paloiksi ja sekoita munakerma seokseen. Kaada seos vuokaan. Loput parsoista halkaise puoliksi ja asettele taiteellisen näkemyksesi mukaisesti seoksen päälle. Piirakka viihtyy uunissa vielä 30 minuuttia.

Ja koskapa tykkään munkeista ja kaupasta saa vaan parin kappaleen gluteenittomia munkkipakkauksia, teen munkit joka tapauksessa pikkaisen oikaisten gluteenittomasta pullataikinasta. Ne maistuvat ihan kaikille. https://www.k-ruoka.fi/reseptit/gluteenittomat-munkit

Hauskaa vappua!