Nettikirppis aarteita

On aina riemastuttavaa kun olet haaveillut jostain ja huomaatkin haaveilemasi asian löytyvän nettikirppikseltä. Ja vielä jos satut olemaan ensimmäisenä jonossa. Muutaman vuoden takainen Eames-keinutuoli replika on ensimmäinen ”the löytöni” netti-kirppikselta ja hintaa taisi olla joku kymppi. Tai niin ainakin oletan, että tuoli on replika. Joku voi olla sitä mieltä, ettei halua kopioita kotiinsa, mutta tämä on ajanut asiansa ihan hyvin. Se on ihana, mutta arvaatte varmaan, että siihen päätyy usein vaatteet, jotka eivät ole menossa vielä pesuun, muttei takaisin kaappiinkaan. 

Rottinkiset sängynpäädyt olivat kiinnittäneet huomioitani sisustuksessa, jo jonkin aikaa. En varsinaisesti suunnitellut sellaisen hankkimista, koska halusin pitää makuuhuoneen aika vaaleansävyisenä, mutta niin vaan kävi, että nettikirppis jonosta sain sen. Se tuokin mukavasti lämpöä makkariin ja olihan täällä jo muutakin saman sävyistä punosta matossa sekä rahissa. 

Eilen sitten katsoin, että entinen työystäväni esitteli uutta varsi-imuria facebookissa ja keskustelussa monet tuntuivat sellaista kovasti kehuvan. Meilläkin tulee helposti pikkuroskaa. Etenkin kun koira on talossa, niin hiekkaan kantautuu rapakelillä paljon ulkoa. Kuinka ollakaan toinen tuttuni laittoi oman varsi-imurin samaan aikaa nettipoistoon, joten kävin hakemassa varsi-imuria kotiin. Ehdottomasti paras ex-tempore kirppislöydökseni on Kärher-ikkunapesuri. Ilman en suostu enää olemaan. Aina ei tarvitse olla kaiken uutta, kunhan on toimivaa. Ja saa kieltämättä sisäistä tyydytystä, kun tiedän, että jonkun asian/esineen elinkaari saa lisäaikaa. Itsekin olen myynyt sellaisia asioita eteenpäin, joita en ehkä olisi edes uskonut saavani kiertoon. Viimeksi keittiön uudistamisen yhteydessä rosterinen kaksoistiskiallas lähti uuteen kotiin mökkikesäkeittiöön. Oli tosi tyytyväinen, ettei tarvinnut viedä sitä sortti-asemalle. Pääsiäisen Marimekon räsymattokaitaliina on saatu kaverilta, koska hänellä ei ollut liinalle käyttöä. Taitaa pitää paikkaansa vanha sananlasku: “Toisen roska on toisen aarre”. Mukavaa pääsiäistä.

Uusi matto ja jyskin hajuinen koira

Olohuoneessa oli pitkään Eija Rasinmäen kudottu iso tumman liila matto. Aika aikansa kutakin ja oli aika uusien tuulien myös mattosektorilla. Uusi sopiva matto tuli yllättäen vastaan mainoksesta. Olin jo aiemmin päättänyt, ettei minulle enää tulee karvalankamattoa. Ja kuinkas kävikään. Jyskistä poistuin iloisesti vaalea harmaalla salmiakkikuviolla varustettu tarjousmatto olalla. 

Koira otti heti maton omakseen ja käy mielellään köllöttelemässä matolla tai hieromassa kuonoaan mattoon. Totesimmekin, että hän haisee usein jyskiltä ei myskiltä. Koira kävi myös askartelemassa maton pohjan kanssa. Tyttären tullessa iltapäivällä kotiin, istui Herra Koira eteisessä surkean näköisenä etutassu ylhäällä. Tassuun oli juuttunut maton pohjasta tarralappu. Tytär kysyi koiralta: “Iskikö matto takaisin?” Lappu saatiin irrotettua tassusta ja maton pohjakin on saanut olla rauhassa.  Matto on ihanan pehmeä ja siinä on myös kiva itsekin pötkötellä. Hyvä löytö siis.

Herra Koiralle arvonmukainen peti

Nyt on tosi paljon ollut kuvissa onnellisilla koirilla pörhelöitä pehmopetejä. Meidän herra Koiralla on ollut kaksi makuutyynyä alhaalla ja yksi ylhäällä, mutta usein herra koira on viihtynyt parhaiten sohvalla. Hän myös nukkuu öisin sohvalla. Hän tulee kyllä nukkumaan mentäessä mukaan makuuhuoneeseen, mutta hän hiippailee heti alakertaan, kun kuulee, että emäntä on vaipunut unten maille. Aamulla taas kun availen silmiä hän tulee salamannopeasti takaisin. Ihan kuin ei olisi ollut poiskaan. Kunpa tietäisi, mitä Herra Koira ajattelee? No joka tapauksessa saadakseni Herra Koiran viihtymään paremmin yläkerrassa totesin, että etsitään mekin kiva pehmolöhöilypeti koiralle. Ihan pörhelöä palloa en halunnut vaan jonkun kivannäköisen, joka sopii myös muuten kotiimme.  

Tämä kyseinen löhöilylinna löytyi Mustista ja Mirristä. Suunnitelma onnistui ja herra koira pysyy nykyään paremmin omassa pedissään. Kaksi arkisempaa tyynyversioita raivattiin aluksi pois lattialta, että siivous olisi ollut helpompaa.  Herra Koira kuitenkin protestoi toisen makuutyynyn poistoa. Sillä on nimittäin pennusta saakka ollut olohuoneen pöydän alla minun lapsuudesta säilynyt retro kissatyyny. Kun poistimme kissatyynyn, Herra koira meni iltaisin telkkaria katsoessamme yllättäen olohuoneen pöydän alle kovalle matolle makaamaan ja huokaili siellä. Hän oli selkeästi pahoittanut mielensä siitä, että rakas luttanatyyny oli poistettu. Ei auttanut kun palauttaa kissatyyny takaisin ja mattokin näytti niin epämukavalta, että meni vaihtoon. Siitä sitten eri tarinassa. Summa summarum koiran makuupaikkojen määrä pysyi vakiona. Saavutetuista eduista ei luovuta.

Ilmettä olkkariin!

Mietin pitkään millaisen tapetin laittaisin olohuoneeseen. Edellisen kodin olkkarissa oli valkeat seinät, jotka olivat sinänsä kätevät, kun tekstiileillä pystyi muuttamaan tunnelmaa helposti. Haikeana kuitenkin katselin sisustuslehtien ilmeikkäitä tapetteja. Tätä asuntoa jo katsoessa bongasin heti kätevän tehosteseinän olohuoneesta. Seinä oli tapetoitu harmaalla. Näytön jälkeen vierailin innokkaasti tapettinettisivuilla ja kävin myös paikallisessa tapettikaupassa. Haavena oli harmoninen, klassinen ja tyylikäs kokonaisuus. Vaihtoehtoja oli monia, mutta valitseminen tuntui vaikealta yksikään ei sykähdyttänyt. 

Pari vuotta sitten laitoin Marimekon kaivoverhon olohuoneeseen. Mallailin sitä uudessa kodissa muihinkin huoneisiin, mutta se ei tuntunut asettuvan mihinkään. Mietin luovunko verhosta? Se on kuitenkin niin jotenkin selkeä ja kotoisa. Aloin katsella olohuoneen tapetteja sillä silmällä, että verho jäisi ja tarvitsisi itselleen kivan kaverin. Kuulin, että ystäväni oli tapetoinut Marimekon tapetilla. Tapetti ei kuulemma ollut helppo laittaa seinälle.

Aloin kuitenkin etsiä Marimekon tapetteja ja bingo sieltä se löytyi. Ei ehkä niin seesteistä, mutta hauskaa, kodikasta ja väripilkaduksia. Marimekon lintukoto-tapetti. Aivan ihana. Ja hei onnistuimme myös itse asentamaan nonwoven tapetin ja kuviotkin osuivat kohdalle.  Monesti iltaisin television sijasta huomaan tuijottavani tapettia ja katselen montako erilaista kukkaa siltä löytyy ja mistä lintu kurkkaa. Hyvän mielen tapetti siis.